21.11.2022

 

C4.22  LOPUN AJAN INFLAATIO 

 

 

 

Palkkatyöläinen panee työnsä palkan rikkinäiseen kukka-roon (HAGG 1:6).

 

 

Erään laskelman mukaan Raamatussa puhutaan talou-desta ja rahasta 2350 kertaa. Myös inflaation periaate löytyy sieltä, vaikkakaan itse ilmiön nimeä ei. Inflaa-tion seurauksena tavaroiden ja palveluiden hintataso nousee, ja rahan ostovoima heikkenee. Yllä mainittu kielikuva vuotavasta kukkarosta on siten osuva vertaus siitä, millaisena inflaatio näyttäytyy tavalliselle palkan-saajalle ja säästäjälle. Raamatun historiasta löytyy esi-merkkejä rahan arvon vähenemisen vaikutuksista ruoan ja energian hintaan:

 

 

Maassa oli kova nälänhätä. Kun Egyptistä tuotu vilja oli syöty loppuun, heidän isänsä sanoi heille: "Menkää jälleen ostamaan meille vähän ruokaa. ... Ottakaa mukaan-ne kaksinkertainen määrä rahaa." (1 MOOS 43:1,2,12)

 

Aramin kuningas kokosi kaiken sotajoukkonsa ja alkoi piirittää Samariaa. Heidän ahdistaessaan Samariaa kau-pungissa syntyi suuri nälänhätä. Aasinpää (saastaisen eläi-men vähäravinteisin osa) maksoi silloin 80 hopeasekeliä ja neljännes kab-mittaa kyyhkysensontaa (polttoainetta, vrt. HES 4:15) 5 hopeasekeliä (2 KUN 6:24-25).

 

 

Jakeista näemme, kuinka nälänhätä ja sotatila edesaut-tavat rahan arvon huononemista. Kun tuotteilla on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, niiden hinta pyrkii nousemaan. Hyödykkeiden saatavuuteen tuovat väliai-kaisia rajoitteita myös mm. luonnon ääri-ilmiöt ja pan-demiat. Tällaista luonnollista inflaatiota aiheuttaa jat-kuvasti ennen kaikkea se, että samalla kun maapallomme väkiluku (ja sen myötä kulutus) kasvaa, raaka-aineisiin tarvittavat luonnonvarat ehtyvät. Luonnollisen inflaation suuruuden arvioidaan olevan noin 2 %.

 

Kaikki inflaation syyt eivät kuitenkaan ole luonnollisia. Lopulta maailmanlaajuiseen hyperinflaatioon johtava rahan arvon voimakas heikkeneminen Jeesuksen takaisin-tulon aattohetkissä ei johdu edellä mainituista ympä-ristötekijoistä. Se on seurausta vaihdon välineen, ra-han, keinotekoisesta manipuloimisesta. Siinä perim-mäisenä vaikuttimena on ahneus, langenneen ihminen tarve korvata mammonalla puutetta, jonka yhteyden kat-keaminen Jumalan kanssa aiheuttaa.

 

. 

Viimeisinä päivinä tulee vaikeita aikoja. Ihmiset ovat silloin ... rahanahneita (2 TIM 3:2). Rahanhimo on kaiken pahan juuri (1 TIM 6:10).

 

 

Käymme seuraavassa askel kerrallaan läpi ne rahan käsittelyyn ja olemukseen liittyvät muutokset, jotka Ju-malan sanan neuvojen vastaisina ovat taloudelle tur-miollisia. Lähdemme liikkeelle historiasta ja etenemme nykyhetken kautta kohti edessä olevaa globaalia hyper-inflaatiota. Tämä kehityskulku on Paholaisen suunnit-telema langenneelle ihmiskunnalle. Sen kautta hän tulee saattamaan maailmantalouden Antikristuksen yksina-paisen hallinnon alaisuuteen.

 

 

 

A  Kultakannan nousu ja tuho

 

 

1. Kulta ja hopea olivat varhain kaupanteon maksuvälinei-tä. Ne säilyttivät hyvin ominaisarvonsa ja vaikean han-kittavuutensa. Koska maksuksi annettujen, etukäteen punnittujen metallipalojen puhtautta (tiheyttä) ja painoa ei voitu aina varmentaa kaupantekohetkellä, ihmissy-dämen alttius petokseen oli koetuksella. Sen vuoksi Ju-mala varoitti kansaansa:

 

Hyväsyisinkö Minä miehen, jolla on väärä vaaka ja kuk-karossa petolliset punnukset? (MIIKA 6:11).

Älkää tehkö vääryyttä käyttäessänne ... painomittaa. Teillä tulee olla oikea vaaka, oikeat punnukset (3 MOOS 19:36).

 

 

2.  Maksuvälineenä käytetyn metallin painoyksiköstä tuli ajan kuluessa rahayksikkö. Esimerkiksi Abraham osti heettiäisiltä maa-alueen sukunsa perintöhaudaksi 400 ho-peasekelillä (1 MOOS 23:16-20; hepr. shekel = "pun-nita", 1 sekeli = 14 g). Tämä tapahtui vuoden 2000 eKr tienoilla.

 

Ensimmäiset kolikot lyötiin Lyydia-nimisessä kuningaskun-nassa Vähä-Aasiassa noin vuonna 650 eKr. Raamatun ajan vanhin kolikko oli persialainen kultadareikki (1 AIK 29:7; hepr. darkemon, 1 dareikki = 8,4 g). Nimensä se sai kuningas Dareios I:n eli Daarejaveksen (521-486 eKr) mukaan. Kolikoihin lyötiin tavallisesti viranomaisen leima sekä painoa vastaava nimellisarvo, jolloin rahan punnit-semista ei enää tarvittu. Esimerkiksi Makedonian kunin-gas Filippos II (hallitsi v. 359-336 eKr), joka otti en-simmäisenä käyttöön valtakunnallisesti yhtenäisen valuu-tan, varusti kolikon kasvokuvallaan (LUUK 20:24). a)

 

Jo tuolloin saattoi ahne hallitsija määrätä rahalle sen jalometalliarvoa suuremman nimellisarvon, jolloin yhteys kulta- ja hopeakantaan katkesi. Vaativampi rahan vää-rentämisen keino oli seostaa joukkoon epäjalompaa me-tallia tai päällystää halvempi metalli (esim. kupari) kultasilauksella. Rahan määrän vilpillistä lisäämistä har-joitettiin myös siten, että epäsymmetristen kolikoiden reunassa ollut vapaa tila vuoltiin pois ja kertyneestä metallista valettiin uutta rahaa.

 

Tämänkaltainen toiminta antoi ensiaskeleet rahan mää-rän keinotekoiselle lisäämiselle markkinoilla. Sen seu-rauksena syntyvästä vääristymästä taloudessa käytettä-vän ilmaisun inflaatio alkuperäinen merkitys on juuri rahan volyymin ekspansio eli "laajentuminen" ja "paisu-minen". Jos kulta- ja hopearahaan ilmestyi ruostetta, oli se varma todiste vaihdon välineen määrän kasvattami-sesta raudalla:

 

Teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut. Niiden ruoste on oleva todisteena teitä vastaan. Te olette koonneet aar-teita viimeisinä päivinä. Palkka, jonka te olette riistä-neet (mm. ostovoiman anastamisen myötä) työmiehiltä, huu-taa. (JAAK 5:3-4)

 

 

3. Ensimmäisellä vuosituhannella hopeasta tuli metallira-han pääraaka-aine. Esimerkiksi Kreikan tetradrakma, Rooman denaari, Arabian dirhemi, Länsi- ja Pohjois-Eu-roopan penninki sekä Espanjan peso olivat hopeakolikoita. Espanjan laajan imperiumin myötä hopeapesosta tuli ensimmäinen maailmanvaluutta, joka mm. Yhdysval-loissa säilyi virallisena maksuvälineenä dollarin rinnalla vuodet 1792-1857. b)

 

Hopean helppo saatavuus sekä rahan tarjonnan kasvu rahan painamisen ja lainaamisen seurauksena koitui Euroopassa suurimmaksi kurimukseksi juuri Espanjalle. Kuningas Filip II:n halinta-aikana (v. 1556-1598) maahan virtasi yli 7000 tonnia Perun ja Meksikon siirtomaista kaivettua hopeaa. Siitä huolimatta valtion talous oli jat-kuvasti epätasapainossa. Espanjan sodat ottomaaneja, Englantia, Ranskaa ja Alankomaita vastaan, kotimaan elinkeinoelämän laiminlyönti ja tuhlaileva taloudenhoito johtivat köyhtymiseen veronkorotuksista huolimatta. Filip II:n pääasialliset rahoituskeinot - hopeapesojen lyöminen ja korkeakorkoisten lainojen ottaminen ita-lialaisilta ja saksalaisilta penkkiireilta - aiheuttivat voi-makkaan inflaation. Hänen valtakaudellaan hintataso nou-si viisinkertaiseksi ja velanoton vuotuiset korkokulut 40 prosenttiin valtion tuloista. Kuninkaan oli pakko kattaa lainamenot yhä uusilla velkakirjoilla. Tästä huolimatta Filip II joutui julistamaan maansa maksukyvyttömäksi vuo-sina 1557, 1575 ja 1596. Vain jalometallien saanti Ame-rikasta muodosti vakuuden, jonka perusteella velkojat jatkoivat valtion lainoittamista konkursseista huolimatta. Talouskriisit, sosiaaliset levottomuudet ja kapinointi ar-meijan sisällä aloittivat Espanjan loisteliaan maailman-vallan hitaan rappeutumisen jo 1600-luvulla. c)

 

Tämän päivän holtitonta rahanpainantaa ja velanottoa seuratessa tuntuu, että ihminen ei ole oppinut historiasta mitään. Raamatun käsitys velkaantumisesta ja velallisen asemasta on kuitenkin selvän varoittava:

 

Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi. Älä ole niitä, jotka menevät takuuseen veloista. Ellei sinulla ole, millä maksaa viedään pian vuodekin altasi! (SNL 22:7,26-27)

 

Antakaa kaikille se, mikä kuuluukin antaa: kenelle vero, kenelle tulli... Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi, että rakastatte toisianne. (ROOM 13:7-8)

 

Älkää eläkö rahaa ahnehtien. Tyytykää siihen, mitä teillä on, sillä Hän on itse sanonut: "En Minä sinua hylkää enkä sinua jätä." (HEPR 13:5; 1 TIM 6:8-9 FIL 4:19)

 

 

4. Vähitellen eteen nousi kysymys: hopea vai kulta - kumpaan metalliin valuutta sidotaan? Englanti, jonka punta tuolloin oli avainasemassa, omaksui ensimmäise-nä kultakantaan perustuvan rahajärjestelmän vuonna 1816. Useimmat keskeiset valtiot liittyivät siihen: mm. Saksa, Ranska, USA ja Skandinavian maat 1870-luvulla. Kansainvälistä kauppaa helpottava, eri maiden valuutat toisiinsa sitova kultakantajärjestelmä (The Gold Stand-ard) pysyi toimintakykyisenä noin 40 vuotta, kunnes se alkoi rakoilla 1. maailmansodan aikana Euroopassa ja 1930-luvun laman aikana USA:ssa. Valtiot laskivat tuolloin liikkeelle katteettomia seteleitä, joiden arvo ei pe-rustunut pankkien hallussa olevaan kultavarantoon. Eten-kin Ranska, Saksa, Italia, Venäjä ja Englanti maksoivat suuren osan maailmansotien kuluistaan inflaatiolla.

 

Arvostelu jalometallin arvoon pohjautuvaa järjestelmää kohtaan voimistui. Yksi sen näkyvimmistä kriitikoista oli brittiläinen John Maynard Keynes. Vuonna 1923 kirjoit-tamassaan teoksessa Tract on Monetary Reform hän hän lausui mielipiteenään, että rahajärjestelmää ei pitäisi sitoa kullan kaltaiseen ”sivistymättömään jäänteeseen”, vaan se pitäisi antaa ”ihmisen järkiperäiseen hoitoon”.d)  Käynnis-tyi uusi aika, jossa rahan ja kullan yhdenvertaisuuspe-riaate vaihe vaiheelta murennettiin. Samalla menetettiin rahatalouden muutoksia säädellyt periaate, joka oli taan-nut 

a) rahan arvon vakauden, sillä oikeus lyödä kullasta kolikoita ja sulattaa kolikoista jälleen kultaa hillitsi rahan arvon irtautumista kullan arvosta

b) setelirahan painamisen rajoituksen, sillä keskus-pankin holveissa tuli olla aina kultakate eli pankin val-mistamien seteleiden arvoa vastaava kultamäärä, johon setelit tuli voida vaihtaa.

 

 

 

B  Rahan tarjonnan aika

 

 

5. Kultakanta hylättiin asteittaisessa prosessissa, joka siis käynnistyi Euroopassa ensimmäisen maailmansodan aikoi-hin. Vuonna 1933 presidentti Roosevelt löysensi USA:n siteitä kultaan takavarikoimalla kansalaisten hallussa olevan kullan, devalvoimalla dollarin ja vapauttamalla hallintonsa tarjoamaan rahaa talouteen.e) Dollarin vaih-dettavuus kultaan päättyi lopullisesti Nixonin ilmoitukseen elokuussa 1971. Siten toteutui Keynesin jo 48 vuotta aikaisemmin esittämä visio: maailma siirtyi poliittisella päätöksenteolla ohjailtavaan valuuttaan.

 

Mitkä ovat olleet uuden monetaristisen talousajattelun seuraukset globaalissa rahoitusjärjestelmässä?

 

US-dollari, joka maailmansotien aikana oli noussut kan-sainvälisten vaihtokurssien vertailuvaluutaksi, ei ollut enää sidottu kullan perusarvoon (1 unssi Au = 35 $). Myös muiden maiden valuutat alkoivat vapaasti vaihdella (kellua) markkinoilla keskuspankkiensa valvonnassa. Syntyi uusi fiat-raha, jonka arvo määräytyy rahapoli-tiikan ja siihen kohdistuvan luottamuksen perusteella.

 

 

6. Kun rahan määrä ei ole sidottu kullan määrään, voivat keskuspankit painaa ja lainata rahaa vapaasti markki-noille (mm. elvytysrahaksi valtioille, pankkilainoiksi yri-tyksille ja yksityisille). Talouden kiertoon tulee siis yht-äkkiä tyhjästä uutta rahaa, jonka volyymin lisäyksen takana ei ole talouskasvua eikä tuottavuutta. Helppo raha houkuttelee yltiöpäiseen velanottoon; se tekee mahdol-liseksi alijäämäiset budjetit, hallinnon paisuttamisen ja huolettoman kuluttamisen yli varojen. Yritysten pitäminen pystyssä velkarahalla oman pääoman sijaan vääristää vapaita markkinoita ja ehkäisee todellisen yrittäjyyden kehittymistä. Kautta historian fiat-raha on ollut myös eräs syy sotien ylläpitämiseen ja pitkittymiseen.

 

Esimerkiksi Yhdysvaltain kotitalouksien velkakuorma ko-hosi vuonna 2021 ensimmäistä kertaa 15 000 000 000 000 dollariin. Nopeasti ja halvalla saatava raha rohkaisee välittömään tuhlaamiseen, mikä on selvästi ristiriidassa kurinalaisen elämän ja raamatullisen taloudenhoidon kes-tävien periaatteiden kanssa:

 

Helposti saatu omaisuus hupenee, mutta joka vähin erin kokoaa, saa sen karttumaan (SNL 13:11). Kun suuntaat silmäsi rikkauteen, se onkin yhtäkkiä poissa  (SNL 23:5).

 

Joka rakastaa rahaa, ei saa rahasta kyllikseen, eikä voittoa se, joka rakastaa rikkautta (SAARN 5:9).

 

Varastoitakoon hyvinä vuosina talteen viidesosa maan sadosta ruokaviljana säilytettäväksi. Silloin maassa on ruo-kaa nälkävuosien varalle eikä maa joudu perikatoon nä-länhädän vuoksi.” (1 MOOS 41:29-30,34-36)

 

Puutteeseen päätyy riemujen rakastaja; ei rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa (SNL 21:17).

 

Taloustieteen professorina ranskalaisessa Angersin yliopis-tossa työskentelevä Jörg Guido Hülsmann näkee fiat-rahan vaikutukset yhteiskuntaa laajasti rappeuttavana. Hänen mielestään "fiat-inflaatio on sosiaalisen, taloudel-lisen, kulttuurisen ja henkisen tuhon voimalaitos". Kärsi-mättömän, ahneen ja nautinnonhaluisen ihmisen luoma keinotekoisen rahan tulva sisältää jatkuvan inflaatio-paineen. Raha menettää arvoansa ja ihmiset säästöjensä ostovoimaa. Paine purkautuu lopulta maailmantalouden romahtamisena. Se on yksi Paholaisen välitavoite, sillä sen avulla hän valmistaa ihmismielet viimeistä antikris-tillisesti hallinnoitua talousjärjestelmää varten. Katso-kaamme tilastojen avulla, kuinka pitkällä kehitys on tällä hetkellä:

 

 

a) Yhdysvaltain dollarin pysy-vä alamäki alkoi kultakannan  rapautumisen aikoihin (kuva 1). Nixonin päätöksen  jälkeen on  1,00 $  menettänyt  arvostaan  86 %  ja  pudonnut  v. 2022 jo arvoon 0,14 $ (kuva 2). Niinpä epäilykset  USD:n  elinkelpoi-  suudesta maailmanvaluuttana         Kuva 1  Dollarin ostovoiman 

ovat vahvistuneet.                                                väheneminen f)

 

  Kuva 2  Dollarin arvo on heikentynyt 86 % viidessäkymmenessä vuodessa g)

 

 

b) Kultakannan rajoitusten purkautuessa USA:n valtion-velka lähti kipuamaan tähtitieteellisiin korkeuksiin. Vuon-na 2022 se saavutti käsittämättömän 30 000 000 000 000 dollarin tason (kuva 3). Kongressi ja hallitus toi-mivat kuin raha kasvaisi puissa, kuluttaen ja lainaten suruttomasti seurauksista välittämättä. Eikä vain USA elä täydellisesti velan varassa. Koko ihmiskuntamme kuluttaa rahaa jatkuvasti kolminkertaisesti verrattuna tuottami-ensa tavaroiden ja palvelujen (eli BKT:n) arvoon (kuva 4).

 

        Kuva 3  USA:n valtionvelan kehitys h)          Kuva 4  Maailman velka pro-                                                                                                sentteina BKT:sta i)

 

 

7. Raamattumme kertoo, että kestämättömäksi paisunut talouskupla tulee puhkeamaan ennenkokemattomaksi maailmanlamaksi ja hyperinflaatioksi. Tuossa vaiheessa ovat Jeesuksen paluuta edeltävät lopun ajan yleiset olo-suhteet maapallolla edenneet MATT 24:5-8 mainitsemiin synnytystuskiin asti. Antikristillinen arvomaailma on kyl-lästänyt ihmismielet (sinetti 1; ILM 6:1-2) ja suursodan (sinetti 2; ILM 6:3-4) seurauksena ihmiskunta yrittää selvitä jokapäiväisistä ostoksista arvonsa menettäneen rahan kanssa (sinetti 3):

 

Samassa minä näin mustan hevosen. Sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Minä kuulin, aivan kuin ääni olisi sanonut: ”Koiniks-mitta vehnää yhdellä denaarilla ja kolme koiniksia ohraa yhdellä denaarilla.” (ILM 6:5-6)

 

Jakeen mukaan vallitseva inflaatio on niin voimakas, että ihmisen keskimääräinen päiväansio (1 denaari) riittää vain yhden päivän vilja-annoksen (koiniks-mitan) ostami-seen. Markkinatalouden lopullinen haaksirikko ja uu-den talousjärjestyksen asettaminen tilalle eivät kuiten-kaan tapahdu yhtäkkiä ilman ennakoivia merkkejä. Tämän sivun kirjoittaja näkee hyperinflaation muodostumisessa seuraavat vaiheet todennäköisimpinä:

 

 

 

C  Kohti uutta talousjärjestystä

 

 

a) Aivan ensimmäiseksi käy yhä ilmeisemmäksi, että keskuspankkien kiristävä rahapolitiikka (korkojen nosta-minen ja velkakirjojen ostamisen vähentäminen) yhdessä valtioiden finanssipolitiikan (menojen leikkaamisen ja ve-rojen korottamisen) kanssa eivät saa hintojen nousua ja velkaantumista kuriin.

 

b) Toiseksi ylivelkaantuneille valtioille lainaa antaneet ja niiden velkakirjoihin sijoittaneet rahoittajatahot huoles-tuvat; he alkavat vaatimaan korkeampia korkoja riskiensä turvaksi. Inflaatiovauhdin kiihtyminen ja hurja velkaan-tuminen nostavat lainojen korkoja niin, että valtioi-den velanhoitokustannukset lähestyvät kriisirajaa.

 

Esimerkiksi USA:n valtionvelan korkokulut olivat 400 mil-jardia dollaria vuonna 2022 ja ne kolminkertaistuvat kymmenen seuraavan vuoden aikana (kuva 5). 30 vuoden kuluttua niiden arvioidaan syövän jo 40 prosenttia liit-tovaltion tuloista (kuten Espanjassa 1500-luvulla) ja ole-van budjetin suurin menoerä. Ennakoitua nopeampi kor-kotason nousu, maan joutuminen sotatilanteeseen, uudet pandemiat, luonnonkatastrofit tai kansalaisten eriarvoi-suudesta johtuva pysyvä mellakointi aikaistavat rahoitus- ja velkakriisin puhkeamisen.

 

                        Kuva 5  USA:n velanhoitokustannusten kasvu j)

 

 

c) Kolmannessa vaiheessa yleinen luottamus keskus-pankkijärjestelmää ja fiat-rahalla luotavaa hyvinvointia kohtaan horjuu. Toisin sanoen: usko talouskasvuun ja tuottavuuteen perustumattoman rahan tarjonnan mie-lekkyyteen katoaa. USA:n vaikeuksien myötä dollarin asema maailman varantovaluuttana kyseenalaistetaan.

 

c)  Neljänneksi osa Euroopan valtioista ja Yhdysvallat joutuu vedetyksi sotaan, joka laukaisee globaalin talou-dellisen ahdingon ja nälänhädän. Sen myötä puhkeaa hyperinflaatio, jonka seurauksena kaikkien omaisuuserien arvo sulaa:

 

Kun kuulette sodan ääniä ja sanomia sodista, älkää pelästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei vielä ole loppu. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan. Monin paikoin tulee maanjäristyksiä ja on nälänhätää. Tämä on synnytystuskein alkua. (MARK 13:7-8)

Kuulkaa nyt, te rikkaat! Itkekää ja valittakaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa. Teidän rikkautenne on mädän-nyt. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä. (JAAK 5:1-3)

 

d) Viidenneksi: sekasortoinen tilanne ajaa monet valtiot vararikon partaalle eli maksykyvyttömään tilaan (kuten Espanjan 1500-luvulla). Rahoitusjärjestelmän pahoin vau-rioituessa paluu terveeseen markkinatalouteen ei enää ole mahdollinen. Tämän kaltaisia väkivallan ja taloudellisten häiriöiden olosuhteita, joita hallitsevat antikristillisen elä-mänkatsomuksen mukaiset periaatteet, on Paholainen kautta historian lietsonut epäuskoisen ihmiskunnan kes-kelle (JOH 8:44; 10:10; ILM 12:12). Hesekielin kirjasta löytyy osuva ennakoiva vertauskuva monetaristisen rahoi-tusjärjestelmän lopullisesta haaksirikosta:

 

Tarsiin laivat kuljettivat tavaroitasi (lainoja, joukkovelka-kirjoja, arvopaperijohdannaisia jne.), ja sinä tulit täyteen, hyvin painavaksi (velkakuormasta) keskellä merta. Soutajat veivät sinut suurille vesille, itätuuli (inflaatio) rikkoi si-nut merten aavoilla (rahoitusmarkkinoilla). Rikkautesi, kauppatavarasi, merimiehesi ja laivurisi, vuotokohtiesi korjaajat (keskuspankit), tavaranvälittäjäsi (pankit, rahoi-tuslaitokset, luottoyhtiöt jne.) ... vajoavat meren syvyyksiin sinä päivänä, jona sinä kukistut.

 

Kun tavarasi saapuivat meriltä, sinä tyydytit monien kan-sojen (valtiovarainministeriöiden, yritysten ja yksityisten) toi-veet. Rikkauksiesi ja kauppatavaroittesi runsaudella (tyh-jästä luodulla lainarahalla) sinä teit rikkaiksi maan ku-ninkaat (hallitukset). Nyt olet meren aaltojen hajottamana vetten syvyyksissä. Mukanasi sinne vajosivat kauppatavarasi ja koko väkesi. (HES 27:33-34)

 

 

e) Tässä tilanteessa kansainvälisen politiikan näyttämö avautuu kymmenen suurimman talousmahdin (tai talous-alueen) yhteisesti hyväksymälle johtajahahmolle, Anti-kristukselle. Hänen olemustaan kuvaavat hyvin Raama-tun nimitykset Peto (ILM 17:11-13) ja Laittomuuden ihminen (2 TESS 2:3-12), sillä hän saa voimansa ja valtansa suoraan Paholaiselta (Lohikäärmeeltä; ILM 12:9; 13:1-3). Antikristuksen hallinto asettaa voimaan uuden talousjärjestelmän "ratkaisemaan" ihmiskunnan alen-nustilaa. Se on osa laajempaa uskonnollis-poliittis-ta-loudellista maailmanjärjestystä (NWO = New World Or-der), jonka ainoa tavoite on eksyttää ihmiset palvomaan Paholaista (ILM 13:4; DAN 7: 25). Kansalaisen käyt-täytymisen seuraamiseksi on esimerkiksi Kiinassa otettu 2020-luvulla käyttöön tekoälyyn perustuvaa teknologiaa. Se on ensimmäinen laaja valtiollinen pyrkimys jouk-kovalvontayhteiskunnan saavuttamiseksi..

 

Antikristuksen ja kymmenen talousmahdin muodostaman 8. maailmanvallan syntyhistoriaa olen käsitellyt sivul-la Kohti keskiyön pimeyttä. Se on totalitaristinen valta-kunta mm. talouskurin osalta. Uskon sen hallinnoivan jäsenvaltioidensa velkoja (niiden anteeksiantamista), bud-jetteja ja pankkeja sekä ottavan käyttöön yhtenäisen digivaluutan. Raamatun mukaan kaupankäynti NWO:ssa on kontrolloitua ja mahdollista vain niille, jotka hyväk-syvät Antikristuksen identifioimistavan:

 

Se saa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin, niin ettei kukaan voi ostaa eikä myydä, paitsi se, jossa on merkki: pedon (Antikristuksen) nimi tai sen nimen luku (ILM 13:16-17).

. 

 

 

D  Loppunäytös

 

 

Rakas kristitty lukijani, näin synkän näköalan eteen en halua päättää tätä sivua. Kaikki se, mitä edellä olen kertonut ihmiskunnan pimeästä taloushistoriasta, on ta-pahtunut Isämme sallimuksesta. Hänellä on valmis suun-nitelma luomakuntansa ennalleen asettamiseksi Kristuk-sessa. Paholaisen hallinto henkisine ja fyysisine raken-nelminen pannaan pois viralta ja tuomitaan. Jeesus perustaa maan päälle Rauhanvaltakuntansa, jonka val-litseva "valuutta" on oikeudenmukaisuus ja vanhurskaus (JES 9:6; DAN 7:11-14,26-27; ILM 16:10-11; 19:19-20:3).

 

Nykyisen talousjärjestelmän haaksirikon jälkeen Antikris-tuksen johdolla syntyvästä viimeisestä taloudellis-uskon-nollisesta järjestelmästä käytetään Ilmestyskirjassa nimi-tysparia Suuri Babylon-Suuri Portto. Sen kehittymisen historiaa ja tuhoutumista Jumalan vihan puhjetessa olen analysoinut sanan valossa sivulla C4.15.

 

Hopeansa he viskaavat kaduille, heidän kultansa käy saas-taiseksi. Heidän kultansa ja hopeansa eivät voi heitä pe-lastaa Herran vihan päivänä. Eivät he voi tyydyttää niillä nälkäänsä eivätkä täyttää vatsaansa, sillä ne ovat saaneet heidät lankeamaan syntiin. (HES  7:19)

 

"Voi sinua, suuri kaupunki, Babylon, sinä mahtava kau-punki. Yhdessä hetkessä tuli sinun tuomiosi." Myös maan kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun kukaan ei enää osta heidän tavaraansa. "Voi tuota suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä. Yhdessä hetkessä se tuhoutui. (ILM 18:10-11,19)

 

 

Kristuksen seurakunta ei kumarra Antikristusta eikä omaksu hänen arvomaailmaansa, vaan palvelee Jumalaa sanan totuudessa ja Hengen voimassa (1 PIET 1:5-7). Tästä syystä on luonnollista, että vakavasta vainosta ja syrjinnästä kärsivien kristittyjen lukumäärä - joka tällä hetkellä arvioidaan 360 miljoonaksi k) - tulee kasvamaan (MATT 24:9-10; ILM 13:5-10). Väkivaltaa Jeesukseen us-kovia kohtaan ei kuitenkaan koskaan ole annettu pi-meyden henkivalloille vapaaksi ja mielivaltaiseksi man-daatiksi. Stefanus-marttyyrista lähtien fyysinen kärsimys on ollut Jumalan vain joillekin omilleen tarkoittama osa ja tehtävä:

 

Jos jonkun osana on vankeus, hänet vankeuteen viedään. Jos jonkun osana on tulla miekalla tapetuksi, hänet miekalla tapetaan. Tässä on tarpeen pyhien kestävyys ja usko (ILM 13:10).

 

Eikö kahta varpusta myydä yhdellä kuparilantilla? Kui-tenkaan yksikään varpusista ei putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Onpa kaikki päänne hiuksetkin laskettu. Älkää siis pelätkö. Te olette arvokkaampia kuin paljot varpuset. (MATT 10:29-31).

 

Seurakunta kulkee ahdistusta ja vainoa sisältävän ajan läpi Jumalan käden tarkassa varjeluksessa (sivu C4.6). Jos globaalit talousmullistukset ovat täydellisesti Taivaallisen Isämme hallinnassa, niin kuinka paljon en-nemmin Hänen perheväkensä on loppuun asti Hänen suojelevan silmänsä alla (LUUK 21:17-19; ROOM 8:35-39). Kun aika täyttyy, Hän lähettää Jeesuksen enke-leineen korjaamaan seurakuntansa turvaan tuomion alta, joka vihan maljojen muodossa vuotaa antikristillisen maa-ilman ylle (sivu C4.8).

 

Viimeisten aikojen kristittyinä meidän on hyvä oppia elä-mään tyytyväisenä Jumalan antamiin oloihin, luot-taen Hänen huolenpitoonsa (FIL 4:11-13,19; 1 TIM 6: 7-11,17; MATT 6:25-34). On myös sanan mukaista ope-tella jakamaan omastamme, mikä toiminta Raamatun mukaan on aarteen kokoamista tulevaisuutta varten (1 TIM 6:18-19; 2 KOR 9:6-11; SNL 11:24). Erityisesti suu-ren ahdistuksen aikana seurakunnan jäsenten keski-näinen avunanto on välttämätöntä - niin kuin se oli alkuseurakunnassakin.

 

Uskovien suurella joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei sanonut omakseen mitään siitä, mitä omisti, vaan kaikki oli heillä yhteistä (APT 4:32).

 

Jos joku, jolla on maallista omaisuutta, näkee veljensä olevan puutteessa mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus pysyisi hänessä (1 JOH 3:17). Jos veli tai sisar on vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa ja joku teistä sanoo hänelle: "Mene rauhassa, lämmittele ja syö kylliksesi", mutta ei anna hänelle, mitä hyötyä siitä on? (JAAK 2:15-16)

 

Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste turmelevat ja varkaat murtautuvat sisään ja va-rastavat. Kootkaa sen sijaan itsellenne aarteita tai-vaaseen, missä ei koi eikä ruoste turmele eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Sillä missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. MATT 6:19-21)

 

Parempi se vähä, mikä vanhurskaalla on kuin monen ju-malattoman rikkaus. Herra tuntee nuhteettomien päivät ja heidän perintönsä pysyy ikuisesti. Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä he ovat kylläisiä. (PS 37:16-19)